Itsenäinen elämä kuuluu kaikille
Liian usein itsemääräämisoikeus yhdistetään virheellisesti omatoimiseen selviytymiseen. Todellisuudessa itsenäinen elämä tarkoittaa mahdollisuutta tehdä omia valintoja ja tulla kuulluksi, tarvittaessa toisten ihmisten tuella. Itsenäisen elämän tuki pitää rakentaa yksilön tarpeiden ympärille, ei valmiiden palveluratkaisujen ehdoilla.
Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää, missä, miten ja kenen kanssa hän asuu.
YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus elää osana yhteisöä yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä mahdollisuus valita oma asuinpaikkansa ja asumismuotonsa. Suomessa tämä oikeus ei kuitenkaan vielä toteudu kaikkien kohdalla.
Engwallin, Jørgensenin ja Katsuin* (2026) tutkimuksen mukaan kehitysvammaisista ihmisistä 81 % asui ryhmämuotoisessa asumisessa Suomessa vuonna 2021.
Monelle ryhmämuotoinen asumisyksikkö on hyvä ja toivottu koti, mutta ei kaikille. Siksi tarvitaan erilaisia asumisen vaihtoehtoja.
Useilla hyvinvointialueilla on tällä hetkellä pula kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelupaikoista. Tämän seurauksena monet joutuvat odottamaan asumisratkaisua pitkään tai muuttamaan kauas läheisistään ja tutusta ympäristöstään. Tämä ei toteuta itsenäisen elämän periaatetta, jonka lähtökohtana on valinnanvapaus ja mahdollisuus elää osana omaa lähiyhteisöään.
JAGin jäsenten kokemuksia itsenäisestä elämästä henkilökohtaisen avun avulla
Alla olevalla videolla Anna-Carin, Sebastian ja Ida kertovat omista kokemuksistaan, ajatuksistaan ja toiveistaan liittyen itsenäiseen asumiseen henkilökohtaisen avun avulla.
Henkilökohtainen apu mahdollistaa asumisen omassa kodissa
Kehitysvammainen henkilö voi asua omassa vuokra- tai omistusasunnossaan henkilökohtaisen avun sekä tarvittaessa muiden kotiin tuotavien palveluiden turvin. Ratkaisu soveltuu myös henkilöille, joilla on laajoja tai vaativia tuen tarpeita.
Henkilökohtainen apu mahdollistaa tuen juuri silloin ja siinä muodossa kuin henkilö sitä tarvitsee. Avustaja voi auttaa esimerkiksi:
• päivittäisissä toimissa yksilöllisten tarpeiden mukaisesti
• kodinhoidossa ja ruoanlaitossa
• asioinneissa
• opiskelussa ja työssä
• harrastuksissa ja vapaa-ajalla
• yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyvissä asioissa
Tavoitteena ei ole pärjätä yksin, vaan saada oikeanlaista tukea omien valintojen toteuttamiseen.
Lue lisää Vammaispalvelulain 9 § mukaisesta henkilökohtaisesta avusta.
Yksilöllinen arki lisää hyvinvointia
Ryhmämuotoisessa asumisessa arki rakentuu usein yhteisten aikataulujen, toimintatapojen ja henkilöstöresurssien ympärille. Kaikille tämä ei sovi.
Henkilökohtaisen avun avulla arki voidaan rakentaa yksilöllisesti henkilön omien tarpeiden, toiveiden ja elämäntilanteen mukaan. Päivärytmi, harrastukset, ihmissuhteet ja asumisen käytännöt eivät määräydy palveluyksikön, vaan asukkaan omien valintojen perusteella.
Tutut avustajat, pysyvät ihmissuhteet ja ennakoitava arki lisäävät turvallisuuden tunnetta sekä hyvinvointia. Erityisesti henkilöille, jotka hyötyvät jatkuvuudesta ja tutuista ihmisistä, tällä voi olla suuri merkitys elämänlaadulle.
Ratkaisu myös hyvinvointialueiden asumishaasteisiin
Monilla hyvinvointialueilla etsitään parhaillaan ratkaisuja kasvavaan asumispalveluiden tarpeeseen.
Henkilökohtaiseen apuun perustuva asuminen voi tarjota yhden vaihtoehdon kehitysvammaisten henkilöiden asumisen järjestämiseen. Se lisää valinnanvapautta, tukee itsemääräämisoikeutta ja mahdollistaa yksilöllisempien asumisratkaisujen rakentamisen.
Varhain aloitettuna henkilökohtainen apu voi tukea kehitysvammaisen henkilön elämänhallintaa koko elämänkaaren ajan. Kun ihminen oppii, että hänen tarpeensa, toiveensa ja tapansa kommunikoida huomioidaan, voidaan ehkäistä tilanteita, joissa asuminen tai palvelut kriisiytyvät myöhemmin.
Kyse ei ole ainoastaan tuen järjestämisestä, vaan pitkäjänteisestä investoinnista ihmisen hyvinvointiin, osallisuuteen ja mahdollisuuksiin elää omannäköistä elämää.
Itsenäinen asuminen voi olla myös kustannustehokas vaihtoehto
Itsenäinen asuminen henkilökohtaisen avun avulla ei ole ainoastaan ihmisoikeus- ja osallisuuskysymys. Se voi olla myös taloudellisesti järkevä ratkaisu.
Vaativaa tukea tarvitsevien kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla henkilökohtaisen avun ja ryhmä- tai laitosmaisen asumisen kustannuserot ovat usein pieniä. Joissakin tilanteissa henkilökohtainen apu voi olla jopa edullisempi vaihtoehto.
FCG:n toteuttamassa selvityksessä on vertailtu henkilökohtaisen avun sekä ryhmä- ja laitosmuotoisen asumisen kustannuksia. Selvityksen mukaan henkilökohtainen apu voi tarjota sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävän vaihtoehdon perinteisille asumispalveluille.
Lue raportti sekä muut aiheeseen liittyvät selvitykset tästä: https://www.jagassistans.fi/fi/tutkimukset
Kiinnostuitko?
Haluatko kuulla lisää itsenäisestä elämästä, henkilökohtaisesta avusta tai asumisen vaihtoehdoista?
Autamme mielellämme sekä kehitysvammaisia henkilöitä, heidän läheisiään, että hyvinvointialueiden ammattilaisia löytämään yksilöllisiä ratkaisuja.
Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä:
📞 +358 40 196 5090
📧 info@jagassistans.fi
✍️ Täytä yhteydenottopyyntölomake
Itsenäinen elämä kuuluu kaikille
Henkilökohtainen apu on itsenäisen elämän työkalu, joka mahdollistaa omat valinnat, osallisuuden yhteiskunnassa ja asumisen omassa kodissa.
"Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat."
- YK:n vammaissopimus -
Aiheesta muualla
Blogitekstit:
- Asumiskriisistä ratkaisuun
- Onko Suomi valmis luopumaan kehitysvammaisia ihmisiä syrjivästä laitosajattelusta?
- Vaativaa tukea tarvitsevien kehitysvammaisten aikuisten kodit on turvattava
Lähteet:
* (Lähde: Engwall, K., Sand Jorgensen, A., & Katsui, H. (2026). Transformed Institutions – A Literature Review-Based Study of ‘Independent Living’ of Persons with Intellectual Disabilities in Three Nordic Countries. Scandinavian Journal of Disability Research, 43-56. https://sjdr.se/articles/10.16993/sjdr.1329)