JAG-yhdistys kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan Hufvudstadsbladetissa 3.2.2023 uudesta vammaispalvelulaista:
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta julkaisi hiljattain mietintöluonnoksen uudesta vammaispalvelulakiehdotuksesta. Luonnoksessa esitetään joitakin parannuksia ehdotukseen, kuten esimerkiksi ikärajan poistaminen. Ehdotukseen sisältyy kuitenkin vielä keskeisiä ongelmakohtia, joita sekä JAG että useat muut toimijat ovat johdonmukaisesti tuoneet esiin.
Kyse on vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten oikeuksista, joita edelleen rajoitetaan verrattuna muiden vammaisten ryhmien oikeuksiin. Mielestämme tämä on selkeä ihmisoikeusloukkaus.
Luonnos sisältää edelleen henkilökohtaisen avun niin sanotun voimavaraedellytyksen. Voimavaraedellytyksen seurauksena moni vaikeasti kehitysvammainen jää ilman henkilökohtaista apua.
On myös huomionarvoista, että YK:n vammaiskomitean 7.4.2022 antama kannanotto henkilökohtaiseen apuun liittyvän lainsäädännön syrjivästä vaikutuksesta Suomessa (CRPD/C/26/D/46/2018) jää edelleen huomiotta.
Uusi palvelumuoto, erityisen osallisuuden tuki, on nimensä mukaisesti suppeampi palvelumuoto. Sitä ei voida pitää todellisena vaihtoehtona henkilökohtaiselle avulle, sillä se ei riittävästi vastaa YK:n vammaissopimuksen 19 artiklan mukaisiin oikeuksiin elää itsenäisesti ja olla osallinen yhteiskunnassa. Palvelua voidaan myöntää vain sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä vapaa-ajan toimintaan ja sitä voidaan myöntää vain rajattu määrä tunteja kuukaudessa. Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen on myös kiinnittänyt asiantuntijalausunnossaan (10.11.2022) perustuslakivaliokunnan huomion tähän ongelmaan.
Olemme siis tosiasian edessä: Vaikeasti kehitysvammaiset, jotka eivät täytä henkilökohtaisen avun voimavaraedellytystä, tullaan myös uuden lain nojalla ohjaamaan ryhmämuotoiseen asumiseen tai elämään omaisten avun varassa. Mitä tulee mahdollisuuksiin järjestää yksilöllisiä asumisratkaisuja uuden Asumisen tuki -palvelun avulla, haluamme korostaa, että tämä mahdollisuus on olemassa jo nykyisessä lainsäädännössä. Tästä huolimatta kohderyhmä asuu lähes poikkeuksetta ryhmämuotoisessa asumisessa tai omaisten kanssa. Kehitysvammaisten ihmisten itsenäinen asuminen voidaan taata vain selkeällä, oikeuksia luovalla lainsäädännöllä.
Oikeus itsenäiseen, täysipainoiseen elämään sekä oikeus asua omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti voidaan saavuttaa poistamalla henkilökohtaisen avun voimavaraedellytys. Vaihtoehtoisesti nämä oikeudet voidaan turvata muuttamalla palvelu Erityinen osallisuuden tuki muotoon Erityinen tuki, joka vastaisi henkilökohtaista apua sekä sisällöltään että laajuudeltaan.
Vammaispalvelulain uudistuksessa tulee siis kunnioittaa YK:n vammaisyleissopimusta sekä YK:n vammaiskomitean ratkaisua huhtikuulta 2022. Mielestämme luonnos vaatii siis vielä käsittelyä, jotta perusoikeudet voidaan taata kaikille vamman laadusta huolimatta.
Föreningen JAG rf
Stefan Karlsson
puheenjohtaja